Budjettiriihi unohti opiskelijat ja opetuksen

30.8.2006

Keskisuomalaisessa ilmestynyt puheenvuoro

Valtion vuoden 2007 talousarvioesityksessä keskustalaisia painopisteitä ovat yrittäjyys, alueet ja perheet. Yrittäjyyden edistämisessä hallitus on tehnyt linjakasta työtä. Vanhasen hallituksen keskeinen toimintaperiaate on ollut osaamiseen satsaaminen. Talousarviokehyksessä tutkimus- ja kehityspanostukset säilyvät, vaikka valtiovarainministerin alkuperäisessä esityksessä näiden varojen kasvu oli jäädytetty. KTM esittämä 5-7 prosentin lisäys jäi kuitenkin toteuttamatta. Suomen kehityksen perustana ovat kasvua ja yrittäjyyttä tukevat satsaukset, joten valtiovarainministeriön esitys rahojen alentamiseksi oli hämmentävää.

Valtioneuvoston budjettiriihessä tekemä ratkaisu olla leikkaamatta Etelä- ja Länsi-Suomen aluekehitysrahoja, pitää kansallisen rahoituksen nykyisellä tasolla. Mahdollinen leikkaus olisi vaikeuttanut maakunnassamme hankkeiden käynnistämistä. Maa- ja metsätalouden hallinnonalan menoja ohjaa maaseutuohjelma ja kyseisen ohjelman julkinen rahoitus kasvaa 85 miljoonalla eurolla. Perustienpidon osalta tilanne näyttää haastavalta. Infrahankkeisiin käytettävät EU –tukirahat vähenevät minimiin, joten esimerkiksi Keski-Suomessa perustienpitoon liittyviä investointeja on näköpiirissä nykyistä vähemmän.

Lapsiperheiden näkökulmasta budjetti sisältää päivärahakorotuksia sekä äideille että isille, kuten myös korotuksia yksinhuoltajien talouteen. Lisäksi perhevapaauudistus lisää mahdollisuuksia vanhempainvapaan jakamiseen isien ja äitien kesken nykyistä tasaisemmin. Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan määrärahoja nostetaan siten, että toimintaa on mahdollisuus laajentaa yhdellä päivittäisellä lisätunnilla.

Opetusministeriön puolella talousarvioesitys sisältää pettymyksiä. Kalliomäki on nostanut uudeksi painopisteeksi 8 miljoonan paketin kouluhyvinvoinnin lisäämiseen. Tämä on toki plussaa, mutta muitakin toimenpiteitä olisi kaivattu. Opiskelijoiden kritiikki onkin ollut odotettua. Niin ateriatuen korotus kuin ministeri Saarelan esitys vapaan tulorajan nostamista jäivät budjettiriihessä toteuttamatta. Opiskelijoiden kritiikki vaikutti siihen, että ateriatuki nostettiin uudelleen pöydälle.

Perusopetuksen valtionosuus pienenee puolestaan oppilasmäärän vähenemisen takia noin 21 miljoonalla eurolla. Kuntatalouden näkökulmasta tilanne tulee tarkoittamaan sitä, että koulutiloihin ja muihin kiinteisiin kuluihin sitoutuu joka tapauksessa samaa kokoluokkaa oleva menoerä kuin edellisenä vuotena, jolloin valtionosuuksien vähetessä paine ryhmäkokojen kasvuun lisääntyy. Kouluverkon supistamista koskettavat päätökset tuovat monelle kunnalle säästöjä vasta jälkijättöisesti. Täten opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kasvavat kustannukset asettavat kunnille haasteita, jo nykyiselläänkin tiukan taloudellisen tilanteen edessä. Kokoomuksen tarjoamaan opetustoimea koskevaan oppositiopopulismiin ei ole kuitenkaan aihetta yhtyä, vaan laittaa painetta demarivetoiselle ministeriölle nykyistä paremman keskusteluyhteyden löytämiseksi.