Perhe yrittäjänä

2.8.2006

Keskisuomalaisen Yliö

Perheyritysten kansallisten liittojen Euroopan edunvalvontajärjestö GEEF:in johtajat kokoontuivat Jyväskylässä heinäkuussa. Tapasin järjestön edustajat kaupungin vastaanotolla ja seminaarissa. Tapaaminen oli erittäin miellyttävää myös siitä näkökulmasta, että toimin perheyrityksen jäsenenä. GEEF on kansallisten perheyritysjärjestöjen Euroopan kattojärjestö ja sen tehtävänä on tehdä EU:n ja jäsenvaltioiden poliittisille päättäjille tutuksi perheyritysten keskeistä roolia ja vahvistaa yrittäjäkulttuuria EU:n talousalueella.

Jyväskylän kokoontuminen oli merkittävä, sillä siellä hyväksyttiin Euroopan perheyritysten ohjelma. GEEF ja komissio sopivat yhteistyöpoluista, joka kattaa Suomen, Saksan ja Portugalin EU puheenjohtajakaudet. Merkittävään rooliin yhteistyöpolkuja rakennettaessa nousi Philip Aminoffin johdolla Suomen kauppa- ja teollisuusministeriölle laadittu perheyritystyöryhmän raportti, joka antaa eväitä elinkeino- ja veropoliittiseen keskusteluun. Voidaankin sanoa, että perheyritystyöryhmän raportista on tulossa eurooppalainen vientituote. Työryhmän työskentelyyn on antanut merkittävän panoksen Jyväskylän yliopisto perheyrittäjyyden professori Matti Koiranen.

Kokouksen linjapaperissa korostetaan, että yrityksissä tapahtuvat omistusjärjestelyiden muutokset eivät saisi vaarantaa liiketoiminnan harjoittamista. Sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi kansallisilta hallituksilta edellytetään verohelpotuksia perheyritysveroihin (lahja-, perintö- ja pääomaverot). Muun muassa Ruotsissa kyseisiä verohelpotuksia on jo tehty. Perheyritysten rooli työllistäjänä on varsin merkittävä. Suomessa 85 prosenttia yrityksistä on perheyhtiöitä. Perheyritykset työllistävät yli puolet yksityisen sektorin työvoimasta ja tuottavat 40 prosenttia kaikkien yritysten liikevaihdosta. Merkillepantavaa on, että eniten työllistävät 10-49 henkilön yritykset. Keski-Suomesta löytyy merkittävä perheyrittäjyyttä edistävä yritysjoukko kuten Harvia Oy, Harjun Betoni Oy, Nokkatume Oy, Kuljetusliike Taipale Oy sekä Betset Oy. Mainittakoon myös kokoukseen osallistunut Oy G. W. Sohlberg Ab:n Klaus Sohlberg, jonka ajatukset perheyrittäjyyden edistämisestä ovat vahvoja. Perheyrityksistä suurin osa sijoittuu Etelä- ja Länsi-Suomen lääneihin. Suomen TOP 500 yrityksistä löytyy puolestaan vahvoja perheyrityksiä mm. Kone Oyj, Lemminkäinen Oyj ja Oy Karl Fazer Ab.

Perheyritykset ovat alue- ja paikallistalouden kannalta tärkeässä roolissa. Omistajat ovat sitoutuneita alueeseen, eivätkä helposti vaihda asuinpaikkaa. Samalla omistajien pitkäaikainen sitoutuminen yrityksen jatkuvuuteen takaa sen, että ne toimivat alueellisen talouskehityksen moottoreina.. Erityisesti perheyritysten sukupolvenvaihdosten onnistuminen on olennaista Suomen työllisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmista. Sukupolvenvaihdos toteutuu perheyrityksissä noin 25 vuoden välein eli perheyrityksissäkin eletään kvartaalitaloutta, mutta niissä kvartaali on neljännesvuosisata. Yritystoiminnan jatkaja voi löytyä perheestä, mutta yritys voi jatkaa myös työntekijöiden tai kolmannen osapuolen omistuksessa. Tällä hetkellä yrittäjäksi aikovia kannustetaan ennemmin yrityksen perustamiseen kuin olemassa olevan toiminnan jatkamiseen. Oma painoarvonsa tässä taustassa on koulutuspolitiikalla. Panostuksia perheyrittäjyyskoulutukseen ja perheyritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämiseen toivotaan.

Toki perheyrittäjyyteen liittyy kosolti omia erityishaasteita. Perheen sisäiset yhteentörmäykset ja näkökulma erot ovat tavallisia. Herkkiä aihealueita ovat myös perheenjäsenen palkkaaminen, liiketoiminnan laajentamisen rahoittaminen ja yrityksen jatkaminen. Menestyvän perheyrityksen erottaa kuitenkin siitä, että omistajat tiedostavat haasteet ja tekevät töitä niiden ratkaisemiseksi. Omistavan perheen sanotaan antavan yritykselle kasvot ja perheenjäsenet kasvavat jo nuorena osaksi yritystä ja sisäistävät yritteliäisyyden periaatteet. Perheyrityksen omistus on parhaimmillaan lahja edelliseltä sukupolvelta ja laina seuraavilta sukupolvilta. Perheyrityskulttuuriin liittyy myös ympäröivästä yhteisöstä huolehtiminen. Useissa perheyrityksissä työntekijöiden vaihtuvuus on vähäistä. Vähäiseen rooliin ei myöskään jää se seikka, että nämä perheyritykset osallistuvat alueen sidosryhmien tukemiseen mm. tapahtumien ja järjestöjen rahoituksen tukemiseen.