Kotihoidontuen kuntalisän säilyttäminen tärkeää (syksy 2004)

26.9.2005

Jyväskylässä ollaan taas syksyllä tilanteessa, jossa kotihoidontuen kuntalisä on leikkausuhan alla. Parhaillaan useassa perheessä punnitaan töihin paluuta. Päätöksentekotilannetta helpottaisi se, että perheet saisivat päätöksen tuen säilymisestä ajoissa. Nyt tilanne on hämmentävä.

Mikä kuntalisä?

Alle kolmivuotiaan lapsen vanhemmilla on mahdollisuus valita kunnallisen päivähoidon sijaan lasten kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Lakisääteisen kotihoidon tuen lisäksi kotikunta voi myöntää vapaaehtoista kuntalisää. Eri kunnat ovat määritelleet tuelle erilaisia maksuperiaatteita mm. maksaminen vakituisessa työsuhteessa oleville tai niille jotka ovat oikeutettuja tulosidonnaiseen hoitolisään. Kuntalisän suuruudet vaihtelevat noin 50-260 euroon kuukaudessa. Monet näistä kunnista ovat kasvukuntia, joissa kuntalisän tehtävänä on toimia perheiden valintoja ohjaavana järjestelmänä.

Miten Jyväskylä pärjää vertailussa?

Jyväskylän tilanteen vertailu muihin kasvukeskuksiin laventaa näkökulmaa. Tampereen kaupunki maksaa kotihoidontuen kuntalisää 252,28 euroa kuukaudessa. Espoossa tuki on puolestaan 218,64 euroa alle 3-vuotiaasta lapsesta. Helsingin kuntalisä on porrastettu siten, että alle 2-vuotiaista saa saman tuen kuin Espoossa, mutta 2-3-vuotiaasta saa jo vähemmän. Oulussa tuen suuruus on puolestaan 185,01 euroa kuukaudessa.

Jyväskylän seudulla maalaiskunta on asettanut kuntalisän suuruudeksi 168,19 euroa kuukaudessa. Jyväskylässä kuntalisää maksetaan puolestaan 134,55 euroa kuukaudessa. Nämä edellä mainitut luvut kertovat kuntien asenteesta ja tahtotilasta. Vaikka Jyväskylä-lisä on pienempi kuin esimerkiksi Tampereen tuki, kaupungin edistyksellisyydestä kertoo se, että vapaaehtoisen tuen maksamiseen on ryhdytty kaupunkien etujoukoissa.

Miksi säilyttäminen kannattaa?

Kuntalisän tarjoama taloudellinen tuki antaa useille perheille mahdollisuuden pienten lasten hoitamiseen kotona. Suomalaiset vanhemmat tekevät yleensä kokopäivätyötä. Lapsiperheiden vanhemmat tekevät myös pitkää työviikkoa. Kilpailu työpaikoista on lisäksi kiristynyt ja työelämän kuormittavuus ja työtahti nousseet. Tilastojen valossa näyttää siltä, että äidit joustavat järjestelyissä, jos perheen talous ja elämäntilanne sallivat. Siten lisätuen saaminen on useille perheille ratkaiseva tekijä.

Kotihoidontuen kuntakohtaisen lisän maksamista voidaan perustella kaikkein vahvimmin satsauksena lapsiperheiden hyvinvointiin ja kunnan tahtona tukea taloudellisesti lasten hoitamista omassa kotona. Tämä tukee yleistä näkemystä siitä, että pienten lasten kotihoitoa tulisi edistää ja lapsipoliittisen työn painopisteen rakentua kodissa tehtävän työn ja kodinomaisen hoitotyön pohjalle.

Kunnalle tulee selvitysten perusteella myös halvemmaksi, jos lapsi hoidetaan kotona, eikä kunnallisessa päiväkotihoidossa. Perustelut liittyvät niin hoitojärjestelyihin kuin työllistämisvaikutuksiin. Erityisesti alle 3-vuotiaiden, jotka tarvitsevat suhteessa enemmän hoitajia, hoitaminen päiväkodissa on arviolta 1/3 kalliimpaa kuin yli 3-vuotiaiden. Konkreettisia laskelmia kuntalisän kustannussäästöistä on saatavilla. Esimerkiksi Raumalla tehtyjen laskelmien mukaan 200 euron kuntalisällä on päästy vielä noin 500 euron vuotuiseen kustannussäästöön, kun vertailupohjana on päivähoitopaikan nettohinta vuodessa.

Syvällisyyttä pienten lasten hyvinvoinnin edistämiseen

Kotihoidontuen kuntalisän säilyttämiseen löytyy vahvoja perusteita. Kotiin jäävä vanhempi on myös kullanarvoinen henkilö kaupungin työllisyystilanteen kannalta, sillä jokainen vapautuva työpaikka tarjoaa työllistävän mahdollisuuden. Kuntalisän poistamisella olisi lisäksi heikentävä merkitys lapsiystävällisen kaupungin maineelle. Perheet keskustelevat kaupunkien tilanteista ja ovat ajan tasalla tukitoimenpiteistä. Tukimuotoon tarvittava raha löytyy kyllä kaupungin kokonaisbudjetin raameista. Asia on pohjimmiltaan tahtokysymys.

Toivon lämpimästi, että valtuustoryhmissä on myötämielisyyttä edellisten vuosien tapaan kuntalisän säilyttämiseen ja avarakatseisuutta laajempiin linjauksiin. Syvällisen lapsipolitiikan lähtökohtana on kaikki hallintokunnat kattava kehittämistyö lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Mielestäni Jyväskylässä voitaisiin asettaa leikkausten sijasta selkeitä suuntaviivoja. Esimerkiksi tavoitteeksi voitaisiin asettaa, että alle 3-vuotiaiden lasten hoidosta 75 prosenttia on järjestetty kotona tai perhepäivähoidossa.

Puheenvuoroni koskettaa kotihoidontuen kuntalisää.

Kotihoidontuen kuntalisän osalta tuki säilyy entisen suuruisena, kun kokonaissummassa huomioidaan valtion määrittelemä 42 euron perusosan lisäys. Varsinaisen kotihoidontuen kuntalisän suuruus Jyväskylän osalta tulee olemaan 90 euroa.

En malta olla kuitenkaan kritisoimatta esitystä, jossa on unohdettu tärkeitä näkökulmia.

Jyväskylä ei tällä päätöksellä pärjää valtakunnallisessa vertailussa. Ei lähimainkaan. Esimerkkeinä: Espoo 218 euroa ja Oulu 185 euroa. Eli näihin lukuihin nähden 90 euron tuessa ei ole hurraamista.

Jos Jyväskylän maalaiskunta pitää päätöksestään kiinni, heidän tuen suuruus on 168 euroa. Myös seudullisesta näkökulmasta 90 euron tuki on huomattavasti maalaiskunnan linjauksia alhaisempi. Seudullisesta tasosta ei tältä osin voida puhua.  

Olen pohtinut kovasti, esitänkö tänä iltana korotusta Jyväskylä lisään. Perusteluja löytyisi. Myös kaupungin talousnäkökulmaan liittyen. Olisin toivonut syvempää perehtymistä seuraavien näkökulmien osalta:

• 42 euron valtion määrittelemä tuki tulee kaikille perheille eli se ei ole tulosidonnainen. Näinollen varakkaampien perheiden tuessa on kasvua 42euroa aikaisempaan tilanteeseen verrattuna, mutta ei niillä perheillä, jotka ovat heikommassa asemassa. Eli täten heikommassa asemassa olevien tilanne pysyy tämän vuoden tasossa, mutta varakkaampien perheiden tilanne itse asiassa paranee. Näkisin mieluummin, että heikommassa asemassa olevien tilannetta parannettaisiin. Mutta tältä pohjalta asiassa ei voida toimia näin. Heikommassa tulotasossa olevien perheiden tukeminen olisi perusteltua myös siinä mielessä, että heidän elämäntilanteensa heijastuu herkästi kaupungin toimeentulotukimenoihin.
• Toisena näkökulmana näkisin mielellään laskelmia siitä, että millä tukitasolla vanhempi jäisi kotiin hoitamaan lapsia ja kuinka moni näistä voisi tarjota työtä tässä kipeässä työttömyystilanteessa. Tämän kyselyn suorittaminen ei pitäisi olla ylivoimaisen vaikeaa.

Keskustan ohjelmalinjausten mukaisesti vanhemmille on suotava todelliset valinnan mahdollisuudet lasten kotihoidon, perhepäivähoidon tai päiväkodin välillä. Tämän näkökulman puolesta tulen tekemään työtä tulevina vuosina.

Ohjelmatyössä, joka seuraavaa valtuustokautta silmällä pitäen on käynnistynyt, yhtenä asiakokonaisuutena on lapsipoliittisen työn kehittäminen ja sen osalta seudullisen yhteistyön tiivistäminen. Lapsipoliittiset linjaukset ovat kaupungin kannalta tärkeässä roolissa ja linkittyvät ”Hyvä kasvuympäristö lapsille” lähtökohtaan. Siten ohjelmatyö tulee olemaan erittäin merkittävässä asemassa.

Kotihoidontuen kuntalisän osalta päädyin siihen, että en lähde tekemään tässä ja nyt  muutosesitystä. Kokonaispaletin repiminen auki mutkistaisi budjetin käsittelyä. Tämän asian osalta, ilman tarkempia laskelmia, kritiikki olkoon evästyksenä.