Katse eteenpäin

15.2.2006

Katse eteenpäin!

Tammikuun lopulla Helsingissä pidetty Kunnallisalan kehittämissäätiön juhlaseminaari kokosi vaikuttavan puhujajoukon visioimaan Suomen tulevaisuutta. Oli ilo ja kunnia toimia yhtenä tilaisuuden alustajana aiheella: Visioni tulevaisuuden kunnasta.

Arjen turvaaja –palkintojen jaon yhteydessä pitämässään puheenvuorossa tasavallan presidentti Tarja Halonen nosti esille pohdintoja yhteiskuntamme suunnasta. Puheenvuorossaan Halonen vältti tietoisesti sanaa tehokas, koska hänen mukaansa sillä alkaa väärinkäytettynä olla yhteiskunnassamme huono kaiku. Julkisen sektorin monia toimintoja on vaikea mitoittaa vain talouden kautta. Konkreettisena esimerkkinä presidentti nosti esille sen, miten mitataan, että päiväkodissa on vähän enemmän aikaa kannustaa lasta tai sairaalassa pitää hiukan pidempään potilaan kädestä kiinni.

Helsingin sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen käytti puheenvuoron otsikolla: Pääkaupunkiseudusta riippuu tulevaisuus! Hän korosti pääkaupunkiseudun menestymisen merkitystä. Tulevaisuudessa meitä odottaa koveneva kilpa Tallinnasta ja Pietarista. Ahtaan asumisen, korkean verotuksen ja kustannustason yhdistelmä ei tue maamme kilpailukykyä. Puheenvuorossa nousi kannustavana esimerkkinä esille Jyväskylän seudun positiivinen kehitys. Päätoimittaja Virkkusen mukaan Jyväskylän seudun nopea nouseminen taantuvasta takapajulasta maan kasvukeskusten joukkoon on ollut upea asetelma. Hän totesi, että paljon voidaan tehdä, kunhan on halua yrittää ja kykyä yhteistyöhön, kuten Jyväskylän seudulla. 

Sitran yliasiamies Esko Ahon esiintymisestä paistoi rentous ja vahva visiointi. Ahon puheenvuorossa korostui mm. Suomen asema terveydenhuollon johtavana maana. Hän korosti väestön omatoimisuuden, hyvinvointipalveluiden tuotannon uudistamisen ja koulutuksen kehittämisen mahdollisuuksia. Aho suuntasi katseen kohti innovaatiosuomea: On tehtävä hartiavoimin töitä sen eteen ettemme ole menossa kohti vanhainkotisuomea.

Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara korosti, että Suomen haasteena on mm. tuottavuuden kasvun turvaaminen, palvelujen laadun ja yrittäjyyden vahvistaminen, ulkomaisten suorien investointien sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisääminen. Suomen Akatemian pääjohtaja Raimo Väyrynen analysoi, että koska olemme väestömäärältään pieni maa ja sellaisena pysymme, oman paikan hakeminen maailmantaloudessa on kaikkein merkittävin asia. Väyrynen korosti, että pelkkä kuntarakenteen kehittäminen ei tulevaisuuttamme ratkaise.  

Elinkeinoelämän keskusliiton ministeri Christoffer Taxell pohti, onko elinkeinoelämällä Suomi-visiota. Taxell korosti, että Suomen yritysten menestyminen on elinehtomme. Halukkuus ryhtyä yrittäjäksi on kuitenkin heikkoa. Tämä johtuu asenteista ja kannusteista. Palvelutuotannon uudistaminen tarjoaa mahdollisuuksia myös yrittämiselle. On aika nostaa esille käytännön ammattiosaaminen ja ammattiylpeys. Uudistuksia on tapahduttava. Kaikkein huonoin vaihtoehto on, että jos konsensuksen nimissä menemme käsi kädessä jorpakkoon.

Filosofi Maija-Riitta Ollila herätti yleisöä luovuuden ja luottamuksen merkityksillä. Yhteiskunnan pohjaksi tarvitaan kiinnitettyjä päämääriä. Lisäksi, jotta syntyisi keksintöjä, on luotava erehdyksen salliva kulttuuri. Yksi tulevaisuuden keskeisistä tehtävistä on myös tuottavuuden ja työhyvinvoinnin yhdistäminen. Jo työuran pidentyminenkin edellyttää tätä.

Oma puheenvuoroni käsitteli tulevaisuuden kuntaa. Näkemykseni pohjautui siihen, että innovatiivinen ja kilpailukykyinen Suomi rakentuu lähellä ihmisiä. Tulevaisuudessa lähiyhteisöjen merkitys vahvistuu ja arkeen liittyvät elämän laatua koskevat ratkaisut ovat arvossaan. Jotta lahjakkuuksista syntyy keksintöjä ja yrittäjyyttä, on perustan oltava kunnossa. Kouluyhteisö rakentuu yhteisön vahvaksi perustaksi. Vanhukset ja nuoret kohtaavat luontevasti yhteisön toimissa. Valinnanvapaus, osallisuus ja suvaitsevaisuus ovat osa yhteisön arkea.