Uuden Jyväskylän synnyttämisestä

24.1.2008

Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän keskustan valtuustoryhmät ovat kokoontuneet vuoden 2007 elokuusta lähtien säännöllisesti kuntaliitosta käsitteleviin yhteiskokouksiin. Tapaamisiin on osallistunyt myös Korpilahden edustajia. Kokouksia on pidetty useina sunnuntai-iltoina. Tapaamissa on työstetty valtuustoryhmien yhteinen näkemys kuntajakoprosessista ja Uuden Jyväskylän palvelurakenteesta. Tapaamisten suunnittelu ja kokousten vetäminen on ollut vastuullani. Uuden kunnan prosessiin liittyvää työtä olen ollut käsittellemässä myös puheenjohtajistossa ja kuntaliitosselvityksen ohjausryhmässä. Olennaisena lähtökohtana pidän kuitenkin maalaiskunnan ja kaupungin valtuustoryhmien ja keskeisten vastuuhenkilöiden kanssa tehtyä taustatyötä ja siihen liittyviä lukuisia keskustelunhetkiä.. Yhteisen sävelen löytäminen on myös koko tulevan uuden kunnan tavoitteiden toteutumisen perusta. Koko kuntaliitosprosessissa mukanaoloa pidän merkittävänä "korkeakouluna". Syksyn ja talven työskentelystä olen oppinut enemmän kuin yhdestäkään aikaisemmasta työtehtävästä tai tutkinnosta. Nyt työläs sopimuksen hiomisaika on takanapäin. Mutta varsinainen työhän tästä vasta alkaa.. Kuntaliitospäätös käsitellään Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden valtuustoissa helmikuussa.

Yli 6000 työntekijän organisaatioon liittyvä muutosprosessi ja haasteet johtajuudelle ovat suuret. Uusi valtuusto aloittaisi työnsä heti kuntavaalien jälkeen eli marraskuun alussa. Uudessa Jyväskylässä tarvitaan maltillisia, rakentavia ja avarakatseisia luottamushenkiöitä. Haasteet ja toiveet ovat eri tahojen suunnalta mittavat, eikä yhteistä uutta kulttuuria rakenneta yhdessä yössä.

Uuden Jyväskylän perustaminen mahdollistaisi voimavarojen yhdistämisen palvelujen turvaamiseksi. Lähtökohtana on toimiva palveluverkosto myös tulevaisuudessa. Uuden kunnan terve talous on edelleen paras palvelujen turvaaja. Läheisistä palveluista keskeisiä ovat lasten päivähoito ja perusopetus. Pienten lasten perusopetus on järjestettävä lähikouluperiaatetta noudattaen. Lisäksi koulujen sisäilmaongelmiin on löydettävä ratkaisut. Tärkeitä asioita ovat myös lasten kotihoidon kuntalisän jatkaminen sekä lasten- ja nuorten perusliikuntapaikkojen maksuttomuus.

Perusterveydenhuollon rakenneuudistuksilla valmistaudutaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin hoitotarpeisiin. Perusterveydenhuollon rakenteelliset ratkaisut tulee toteuttaa siirtymäkauden aikana. Samanaikaisesti seututerveyskeskuksen valmistelua on perusteltua jatkaa liikelaitosmallin pohjalta. Lukiokoulutuksen kehittämisessä tavoitellaan seudullista voimavarat yhteen kokoavaa ratkaisua, joka varmistaa koko ikäluokan laadukkaan ja ajan haasteita vastaavan koulutuksen.

Keskustan valtuustoryhmille kylien kehittämisen teema on ollut liitosselvityksen aikana tärkeä kehitettävä asia. Kylien kehittämisen perustana ovat väestörakenteen vahvistaminen kaavoituksen keinoin, pienten lasten lähikoulujen toimintamahdollisuuksien varmistaminen, yksityistieasiat ja vesiosuuskuntien tukeminen. Myös turvalliset kevyenliikenteen väylät ja toimiva joukkoliikenne ovat koko uuden kunnan alueen yhteisiä kehitettäviä asioita. Kyläyhdistysten aktiivisuuden ja toiminnan tukeminen on aluelautakuntamallia huomattavasti järkevämpi kehittämissuunta.

Uudessa kunnassa elinkeinotoiminnalle on asetettu merkittäviä haasteita. Elinkeinoasioiden kehittäminen onkin syytä aloittaa ripeästi. On selvää, että nykyisellä tavalla ei voida jatkaa, vaan on löydettävä uutta potkua ja uusia ideoita työllisyyden parantamiseen ja yritystoiminnan kehittämiseen.