Aloitetoiminnan nykyaistaminen

26.9.2005

Valtuustoaloitetoiminnan kehittäminen

Puutun puheenvuorossani Jyväskylän kaupungin valtuuston aloitetoimintaan. En käy käsiksi näiden 4,5 v sitten tekemiin aloitteisiin, koska aika on ajanut niiden ohitse. Paheksun puolestaan koneistomme jäykkyyttä ja toimintakulttuurin hitautta.

Moderni valtuustotyöskentely on aivan toisenlaista ja malliltaan toisella tavalla toimivaa. Asiat kulkevat nyky-yhteiskunnassa sitä vauhtia, että on selvä että 4,5 vuodessa asiat ehtivät muuttua moneen kertaan.

Onkin kysyttävä, millaista toimintamallia edistämme byrokraattisella aloitteiden käsittelyllä. Tämäntyyppinen asioiden hidas käsittely aiheuttaa nimittäin turhautumista.. Ja antaa sen kuvan, että hallitus elää omaa elämäänsä ja asiat käydään nuijimassa valtuustossa. Näin yksittäisen valtuutetun rooli saattaa tuntua etäiseltä.

Herää kysymys siitä, miksi näitä toimintaperiaatteita ei voitaisi ravistella ripeästikin? Eli ne aloitteet jotka nyt esimerkiksi tänä vuonna jätetään käsiteltäisiin sentään tämän valtuustokauden aikana.

Käsittelyyn tarvitaan selkeitä toimintaideoita ja niiden testaamista. Näitä vanhoja toimintaperiaatteita pitää uskaltaa ravistella. En suosittele sitä hiljaista toimintalinjaa, että aloitteita ei tehdä, kun niitä ei kannata tehdä tai niillä ei saada mitään aikaan..

Olen toki huomannut, että suoralla kommunikoinnilla saa asiat paljon ripeämmin etenemään. Tämä on kuitenkin tie, joka johtaa siihen, että asioiden lopullinen edistäminen jää viranhaltijoiden aktiivisuuden varaan. Olennaiset epäkohdat eivät myöskään tule koko valtuustolle tietoon.

Valtuustoaloitteisiin liittyvä toimintatapa on totta tosiaan muinaisjäännös menneen aikakauden ajalta. Mutta millaista uutta toimintakulttuuria voidaan ottaa käyttöön? Muutamia konkreettisia ideoita.

Valtuuston työjärjestyksessä valtuutettujen aloitteista kerrotaan seuraavaa:

Valtuustoryhmällä ja valtuutetulla on oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa (koskevasta asiasta).
- eli näin lyhyesti kuvataan aloitteen roolia ja sisällöllistä puolta. Ensinnäkin aloitteen merkitys, rooli ja tarkoitus pitäisi määritellä tarkemmin.

Muita ehdotuksia:

• osa aloitteista voisi olla listattuna vuosittain siinä yhteydessä, kun kaupunginhallitukselle tehdään luetteloa ja samalla tässä yhteydessä ilmoitettaisiin, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty.
• eli aloitteet seuloutuisivat niihin, joiden toteuttaminen voisi tapahtua ripeästi ja niihin, jotka eivät aiheuta toimenpiteitä sekä niihin jotka ovat painoarvoltaan suurempia
• aloitteille annettaisiin käsittelyn osalta määräaika eli tietyt aikarajoitteet. Eli kyllä vähintään kahdessa vuodessa pitää asiaan saada vastaus.
• aloitteiden vastaukset voitaisiin toimittaa valtuustoon tai ryhmiin kirjallisina ja puolestaan varsinaiset valtuustoryhmien aloitteet tai tietyn määrän allekirjoittaneita keräävät aloitteet käsiteltäisiin valtuuston istunnoissa.
• aloitteiden painoarvo voisi tulla selkeämmin esille. Nyt aloitteet ovat hyvin vaihtelevia: on yksittäisiä nippelikysymyksiä ja mittakaavaltaan suuria kysymyksiä. Painoarvoltaan mittavissa aloitteissa nostettaisiin esille selkeitä toimintaan ja hallintoon liittyviä kehittämiskohteita. Puolestaan ne aloitteet, jotka listattaisiin käsitellyiksi olisivat niitä, joissa puututtaisiin yksittäisiin ruohonjuuritason epäkohtiin ja näihin saataisiin siten konkreettinen vastaus siitä, millaisiin toimenpiteisiin on ryhdytty
• yksittäiset palveluihin ja operatiiviseen toimintakenttään liittyvät asiat saatettaisiin suoraan viranhaltijoille. Vastaukset tulisivat kirjallisina ja ripeällä aikataululla. Nämä kirjalliset vastaukset toimitettaisiin valtuustolle tiedoksi esim. sähköpostitse ryhmille.
• Tarpeen tullen valtuustoaloitteiden sisällön johdonmukaisuus tai käsittelyn eteneminen tarkistettaisiin valtuuston puheenjohtajien toimesta.
• Käsittelyehdotukset eivät toisi yksittäisiä operatiivisia asioita valtuuston käsiteltäväksi. Vuorovaikutteisuus olisi toisenlaista. On toki mahdollista, että valtuustoaloitteita käsiteltäisiin jossain tietyssä kokouksessa tai foorumissa, jossa viranhaltijat voisivat myös vastata niihin. Valtuuston varsinaisten kokousten yhteyteen en asiaa kuitenkaan toisi.

Eräs vielä vähän käytetty, mutta tehokas tapa on valtuustokysymys, joka esitetään
kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginjohtajalle tai apulaiskaupunginjohtajalle vastattavaksi.

Tämä on tavallaan hiukan ongelmallinen kanava, jos on kysymys yksityiskohtaisista asioista, kuten sosiaali- ja terveystoimen asiat, jotka ovat mittakaavaltaan isoja ja merkittäviä, mutta toimialueen asiantuntemusta vaativia. Tuntuisi nimittäin hiukan hassulta tiedustella esimerkiksi Anderssonilta tai Koivistolta neuvola-asioita tai muita vastaavia sosiaalitoimen asioita.

Hyvät valtuutetut luovuus ilmenee siinä, että asiat tehdään luovalla tavalla. Tämän salin aloitetoimintaan liittyviä toimintaperiaatteita on aika tutkailla uusin silmälasein.