Kouluverkkoratkaisun ripeä edistäminen tarpeen

26.9.2005

Kouluverkkoratkaisut ovat ajankohtaisia ympäri Suomea. Vantaan tilanne antaa meille osviittaa. OAJ on nimittäin vaatinut, että Vantaan kouluverkkopäätökset on siirrettävä syksyyn. Perusteluna on se, että nyt niitä ollaan tekemässä puutteellisten laskelmien ja valmistelun pohjalta. On ensinnäkin todettava, että Jyväskylän kouluverkkoesityksen tausta on erilainen kuin Vantaalla. Lähtökohtana meillä on nimittäin vuosien pohjustus. Hämmästyttävän pitkä asioiden pyöritys.

Virkamieskoneisto on valmistellut asioita ja esittänyt lukuja, mutta maaliin ei päätösten suhteen ole päästy. Siten, kun nyt hallituksen edustajana opetuslautakunnassa olen tarkastellut toimialan tilannetta, koen pienoista ärtymystä aikaisempaa johtavaa päätöksentekokoneistoa kohtaan. Miksi ei ole ollut rohkeutta viedä asioita ryhdikkäästi maaliin? Opetustoimen todellinen tilanne ei ole myöskään avautunut valtuuston tasolle. Korostan sitä tosiasiaa, että rahat valuvat muuhun kuin opetukseen. Vuosittain opetustoimi on ilmoittanut, että budjetissa ei tahdota pysyä. Valtakunnallisesti opetustoimen rahoitus on kuitenkin vertailukelpoinen (oikeastaan keskiarvon tuntumassa), mutta se osuus joka jyvittyy opetuksen sisältöön ei ole. Näihin lukuihin olisi pitänyt ehdottomasti tarttua. Nyt opetustoimen kurja tilanne avautuu pahimman taloustilanteen keskellä.

Niin virkamiesjohdolta, hallitukselta kuin valtuustolta odotetaan vastuuta ja epäkohtiin tarttumista. Vuosien vitkuttelun jälkeen ollaan siinä tilanteessa, että kaupungissa on useita yli 30 oppilaan mammuttiluokkia eikä erityisopetukseen riitä resursseja. Koska talouden nyöri sen kuin kiristyy.. On suuri vaara, että jos näiden rakenteiden muuttamiseen ei päästä, jaettavaa rahaa on jatkossa entistä niukemmin. Korostan, että harmin tunteita olen kokenut, kun vanhemmat ovat kysyneet, että miksi ihmeessä näitä muutoksia ei ole sitten aikaisemmin tehty. Katkeruus siitä, että heidän lapset joutuvat opiskelemaan ylisuurien luokkakokojen tilanteessa, on perusteltua.

 Kouluverkkopäätöksen ripeää edistämistä puoltaa se, että kaupunginhallitus on nyt antanut signaalin siitä, että seinistä voidaan lohkaista rahaa sisältöön. Asian tausta on toki kimurantti.

Kouluverkon osalta opetuslautakunta esittää, että saavutettavista säästöistä osoitetaan rahaa opetuksen laatuun jo vuoden 2006 talousarvion yhteydessä. Tässä on kaksi painavaa sanaa SAAVUTETTAVISTA Säästöistä.. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin asiaa ja siten talousarviokehykseen lisättiin lausuma: toimitiloja koskevilla rakenteellisilla ratkaisuilla aikaansaatavia säästöjä tullaan suuntaamaan palvelutason parantamiseen. Korostan, että vuoden 2006 kehyksessä ei ole sisäänkirjoitettua tukirahaa opetustoimelle. Periaate on se, että tämä voidaan jyvittää, kun rakenteisiin liittyvät päätökset ovat maaliviivalla. Kompensointi edellyttää arvioidun säästöpotentiaalin tarkentumista ja siten laskutoimitusten harjoittamista. Selkeä tosiasia on, että jo tämän linjapäätöksen toteuttaminen alentaa opetustoimen vuotuisia tilakustannuksia vuokrien merkeissä 900 000 eurolla. Eli luontaista kompensaatiota on tulossa rakenteiden muuttumisen myötä.

Aikataulu on opetustoimen osalta ongelmallinen. Pahoin pelkään, että kiinteistöjen ja tonttien jalostusarvon osalta jaettavaa tulisi olemaan vasta seuraavan valtuustokauden alussa. Siten koen harmin tunteita siitä, että näitä asioita ei ole aikaisemmin avattu. Yhteisen poliittisen tahtotilan puuttumisesta joudutaan siis maksamaan.

Korostan vielä, että vuonna 2006 lautakunnan toivomaa lisärahoitusta voidaan osoittaa, mutta tämä edellyttää ryhdikästä etenemistä rakenteiden suhteen. Todelliset säästöt todentuvat kuitenkin lähempänä vuotta 2008. Siihen saakka opetustoimen tilanne on tällä menolla tukala. Opetustoimella on näin ollen vaikeuksia korottaa opetusindeksit valtuustokauden loppuun mennessä 10 suurimman kaupungin keskiarvon yläpuolelle.

Se taustatilanne, että ei tehdä kouluverkolle yhtään mitään, on syytä muuttaa. En lähde toistamaan niitä numeerisia faktoja, jotka puoltavat kouluverkon supistamisen puolesta. Kouluverkon tiivistäminen voi parhaimmillaan antaa opetustoimelle uuden suunnan. Puhumattakaan siitä, että koulumyönteisyydellä on suuri vaikutus kunnan kasvulle ja tulevaisuudelle ja erityisesti näiden opiskelevien lasten tulevaisuudelle. 

Opetustoimelle tämä siirtymävaihe tulee siis olemaan haastava. Ja jos opetustoimi ei saa muutaman vuoden sisällä lisärahoitusta, kelkan kääntäminen on hyvin vaikeaa.

Laatua kohti pitää nyt edetä ripein askelin. Nimittäin, jos sallimme, että ryhmäkokoja kasvatetaan, lähiopetusta ja ohjausta karsitaan ja tukiopetuksesta edelleen tingitään, raotamme ovea syrjäytymiselle. Meidän on myös taattava jokaiselle oppilaalle tasapuoliset koulutuspalvelut kaikissa kaupunginosissa. Jokainen voi miettiä tykönään, miltä tuntuisi opettaa tai opiskella luokassa, jossa on yli 30 oppilasta ja useita erityistukea tarvitsevia oppilaita.

On rehellisyyden nimissä myös todettava, että kuntakohtaiset säästöt opetustoimessa ovat usein lyhytnäköisiä näennäissäästöjä. Tässä tapauksessa tiloihin liittyvät supistamistarpeet ovat kuitenkin aivan välttämättömiä. Painotan, että laadun korottamisen edellytys on se, että jatkossa seinistä lohkeaa osa opetuksen sisältöön. Tätä asiaa tukevat niin lautakunnan kuin hallituksen lausumat. Se millaisiin summiin päästään, on oma kuvionsa. Kaikki me varmasti ymmärrämme, että tässä talouden tilanteessa eurot ovat tiukassa.

Lopuksi haluan korostaa kolmea keskeistä asiaa puheenvuorostani:

• ensinnäkin tämän linjauksen maaliin vieminen lopettaa asioiden vatvomisen. Ja antaa myös vanhemmille varmuuden siitä, missä lapset käyvät koulua. Epätietoisuus on nimittäin vaikuttanut ahdistavasti koulujen oppilaisiin, vanhempiin ja henkilökuntaan. Samalla päätös piirtää kuvan päättäväisestä linjasta. Tunteen siitä, että tosiasioihin uskalletaan tarttua.
• toisena selkeänä näkökulmana on se, että tämä linjaus antaa mahdollisuuden rakentaa työtä kentällä eli piirtää tarpeellisia mahdollisuuksia opetustoimen kehittämistyölle. Jos linjauksen veivaamista jatketaan loputtomiin, ei pitkäjänteistä kehittämistyötä voida harjoittaa.
• Kolmanneksi korostan sitä, että nyt on annettu selkeä signaali siitä, että opetustoimen laatua tullaan kohottamaan ja tästä lupauksesta on myös pidettävä eri tahoilla kiinni.

Lopuksi voin sanoa, että opetuslautakunnan rohkea päätös asiassa on osoitus kunnioitettavasta ripeydestä. Tästä pöntöstä ei myöskään turhan usein kiitellä valmistelukoneistoa. Kontkasen ja Leisimon johdolla kouluverkkokuvio on nimittäin saanut odotettua jämäkkyyttä. Aikataulu on ollut kevään osalta huikea, mutta ripeä eteneminen on ollut edellä mainitusta syistä välttämätöntä.

Lopuksi en malta olla korottamatta hiukan ääntä valtakunnan tasolle. Maan hallitukselta olisi toivonut kehyspäätöksen yhteydessä tukea perusopetukseen. Hallitusohjelmaan on nimittäin kirjattu lupaus käyttää ikäluokkien pienenemisestä säästyvät varat koulutuksen kehittämiseen. Tämän päivän koululaitoksen haasteisiin vastaaminen on nimittäin monimutkaisempaan kuin vuosikymmen sitten.