Perhon tyttö eduskuntaan

23.2.2007

Perhon tyttö kapuaa Jyväskylästä kohti eduskuntaa - Haastattelu Perhonjokilaakso lehdessä. Haastattelijana päätoimittaja Mauri Aho (Eskon Ahon veli).

Perholainen, nyt Jyväskylässä asuva Katja Sorri, 31, elää poikkeuksellisia vuosia. Työpaikka hänellä on Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, harrastuksena liikunta, erityisesti suunnistus ja viime vuosina arkea on ruvennut hallitsemaan entistä enemmän yhteiskunnallinen toiminta. Katja Sorri on toista kautta Jyväskylän kaupunginvaltuustossa ja valittiin tammikuussa valtuuston varapuheenjohtajaksi. Valtuuston jäsenyydestä on poikinut muita luottamustehtäviä
ja maalisvaaleissa tähtäimessä on eduskunta.

Katja Sorri vakuuttaa, että silloin kun kotiasiat ovat kunnossa, selviää kovistakin paineista. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Perhon lukiosta vuonna 1994, silloin vielä Viitala-nimisenä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kautta Katja Sorri tuli Jyväskylään vuonna 1996. Jyväskylässä opinnot etenivät ripeästi, vuonna 1999 hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi ja on sen jälkeen vielä täydentänyt opintojaan ja toimii nyt liiketalouden lehtorina ammattikorkeakoulussa. Työ on nimensä mukaisesti liiketalouden ja myyntityön opettamista muun muassa insinööreille. Käytännössä huomattava osa työstä on vuorovaikutustaitojen opettamista. Nyt eduskuntavaalien takia opetustyön määrä on ollut vähäisempi, mutta siitä huolimatta pitää kysyä, että miten arki Sorrin perheessä organisoidaan. Lapsia on kaksi ja mies töissä Laukaan Peurungassa.

Katja Sorri uskoo, että mitä tahansa mielenkiintoista tehtävää tuleekin, aina ihminen siihen aikaa ja energiaa löytää tai kykenee järjestämään. Isotöisin on ollut ja on edelleen Jyväskylän kaupunki. Ensimmäisen kerran hänet valittiin kaupunginvaltuustoon parillasadalla äänellä, kaksi vuotta sitten ääniä kertyi jo 650. Joka viikko maanantait menevät tiiviisti kaupungin luottamustehtävissä, kerran kuukaudessa vielä iltakin.
– Menoja toki olisi tarjolla melkeinpä vaikka jokaiselle illalle, mutta valintoja on tehtävä. Edustustehtävät jäävät vähemmälle ja asiapuolen pyrin hoitamaan. Läheisin sektori Katja Sorrille on ollut opetus- ja perhepolitiikka. Jyväskylän on kasvava kaupunki, mutta se kasvaa perin erikoisella tavalla. Alle kouluikäisiä on paljon ja myös syntyneiden määrä on korkea, mutta ennen koulun alkua monet perheet muuttavat naapurikuntiin. Peruskoululaisten määrä on kymmenessä vuodessa pudonnut tuhannella. Siihen on kouluverkon ollut pakko sopeutua ja Jyväskylässä on kouluja yhdistelty kuin konsanaan muuttotappiokunnissa. Toisaalta Jyväskylässä alle kolmevuotiaiden määrä on kasvanut, parillasadalla vuodessa. Tämän seurauksena neuvolapalvelut eivät tahdo pysyä syntyvyyden kasvun mukana, esimerkiksi kotikäynneistä on pitänyt luopua. Kun tähän vielä lisätään äitien mielenterveys- ja päihdeongelmat, ollaan syvällä perusasioissa.

Katja Sorri meni naimisiin suunnistusta harrastavan miehen kanssa ja miehen lisäksi hän sai suunnistuksen. Perhossa asuessaan hän harrasti yleisurheilua, erityisesti kestävyyslajeja. Nyt suunnistuksen lisäksi pieni perhe liikkuu juoksurattailla. Vanhemmat juoksevat ja lapset istuvat rattailla. Ei näin kovin pitkiä lenkkejä tehdä, mutta tuntuma juoksemiseen säilyy. Muutenkin nuoruuden vaikutteet näkyvät vielä kolmikymppisen arjessa. Molemmat ovat syntyneet
maalla, mies Keski-Suomen eteläreunalla, Kuhmoisissa. Maaseudun asiat ovat tuttuja ja Katja Sorri pitää rikkautena tällaista elämänkokemusta. Jyväskylä on varsinainen kansanedustajien kaupunki. Vaalipiirin kansanedustajista pääosa on syntynyt tai asuu Jyväskylässä. Toisaalta nyt ehdokkaana olevista monien juuret ovat maalla, esimerkiksi keskustan ehdokkaista viidellä on juuret pohjoisessa Keski-Suomessa. Edustajien keskittyminen Jyväskylään on sinänsä
ymmärrettävää: Jyvässeudulla on äänestäjiä 160 000, Saarijärven seutukunnassa noin 20 000 ja Viitasaaren seutukunnissa noin 15 000. Katja Sorrin tavoitteena on päästä ensimmäisellä yrittämällä eduskuntaan. Neljä vuotta sitten keskustan listalta eduskuntapaikka irtosi 4700 äänellä, tavoitteena on siis yli 5000 ääntä.

Miten jyväskyläläinen voi samaan aikaa edustaa myös pohjoista Keski-Suomea?

Katja Sorrin mielestä kyse ei ole sovittamattomasta ristiriidasta. Hän uskoo heijastusteoriaan. Vahva Jyväskylä heijastaa hyvinvointia ja vaurautta muuallekin maakuntaan. Tästä ovat esimerkkinä jyväskyläläisen teollisuuden alihankintaketjut, jotka ulottuvat Perhoon saakka. Esimerkiksi suuren kotimaisella polttoaineella toimivan lämpövoimalaitoksen rakentaminen Jyväskylään antaa työtä myös perholaisille kuljetus- ja energia-alan yrittäjille, uskoo Katja Sorri. Keski-Suomen riippuvuus kotimaisesta energiasta nousee nykyisestä 18 prosentista 38 prosenttiin puuta ja jonkin verran ehkä turvettakin käyttävän Keljonlahden voimalaitoksen valmistuttua.

Miksi nuori nainen pyrkii valtuustoihin, hallituksiin ja eduskuntaan. Eikö arjen kanssa tekemistä ole tarpeeksi? Kyllä näyttää olevan, mutta minkäs ihminen luonnolleen voi. Jo lukioaikana Katja Viitala oli kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja erityisesti historiasta. Jonkunlaisena elämänohjeena koulutyttö oli historiankirjansa marginaaliin kirjoittanut, että "älä lue historiaa vaan tee sitä". – Kai se on jonkunlainen yhdistelmä tiedonjanoa, sinnikkyyttä ja yrittämistä, arvuuttaa Katja Sorri motiivejaan. Kymmenkunta setää ja tätiä asustelee Perhonjokilaaksossa ja kaikki ovat ammatiltaan yrittäjiä. Äidinmaidossa tämä yrittäjyys on tullut. Vähemmälläkin voisi pärjätä, mutta minkäs teet, kun on tällaiset geenit, pudistelee Katja Sorri päätään.