Suomalaisen hyvinvoinnin savotta

15.1.2007

Kirjoitus julkaistu Keskisuomalaisissa paikallislehdissä

On todettava, että hyvinvointi ei jakaudu Suomessa tasaisesti. Kipein tilanne on kaikkein pienintä kansaneläkettä nauttivilla, joita on Suomessa yli 80 000 eläkkeensaajaa. Nämä kansalaiset saavat kuukaudessa hiukan yli 500 euroa. Ymmärrän hyvin, että tällä summalla on vaikea tulla toimeen. Viimeisen 23 vuoden aikana kansaneläke on noussut yhteensä 23 euroa. Laskennallinen yhden euron vuosikorotusvauhti ei ole ollut päätä huimaava. On toki muistettava, että ikääntyvien ihmisten osalta on varsin tärkeää huolehtia myös peruspalveluista, kuten terveydenhuollosta. Lisäksi ruoan arvonlisäveron tarkistaminen vaikuttaisi monen pienituloisen hyvinvointiin.

Suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi oikeudenmukaisuuden toimia. Tämä koskettaa myös opiskelevia lapsiperheitä. Opiskelijoiden toimeentuloa ei ole korotettu vuoden 1992 jälkeen kertaakaan. Monelle opiskelijalle, joilla ei ole mahdollisuutta opiskelun ohessa tapahtuvaan työntekoon 259 euroa kuukaudessa on hyvin pieni toimeentulonlähde.

Merkittäviä haasteita on nähtävissä maamme perhepolitiikan saralla. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on syntynyt 100 000 lasta vähemmän kuin edellisellä vuosikymmenellä. Lapsiperheiden hyvinvointi ja pärjääminen on yhteiskunnallemme kallisarvoista. Koen suurta vastuuta tulevaisuuden yhteiskunnasta huolehtimisesta. Työn ja perhe-elämän yhdistäminen on tänä päivänä yhä haastavampaa, jonka osalta mm. kodinhoitoon liittyvät tukitoimet ovat keskeisiä.

Yhteiskuntamme rattaat pyörivät vain silloin, kun kaikki osallistuvat niiden pyörittämiseen. Lähitulevaisuudessa maatamme pyyhkäisevä eläköitymisen aalto ei kuitenkaan poista automaattisesti työttömyyttä. Pikemminkin vaarana on, että joudumme yhä pahenevaan yhtäaikaiseen työvoimapulan ja työttömyyden tilanteeseen. Tästä muutamia havaintoja: Tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuonna avoimia täyttämättömiä työpaikkoja enimmillään 60 000 ja samanaikaisesti nuorisotyöttömiä 40 000. Esimerkiksi Keski-Suomessa on tälläkin hetkellä 2500 alle 25 -vuotiasta nuorta työttömänä. Tämä on lähes yhtä paljon kuin esimerkiksi Kuhmoisten, Konneveden ja Multian kunnissa on asukkaita. Savotta työvoiman ja sen tarpeen kohtaamisessa sekä työvoiman kouluttamisessa on ilmeinen.