Tarvitaanko kirjastoa?

9.1.2007

Puheenvuoro Keskisuomalaisessa.

Kirjastot ja kirjastoammattilaisten tarjoamat palvelut ovat olleet Suomessa osa yhteiskuntamme nopeaa kehitystä. Kirjastopalvelut ovat peruspalveluja ja rinnastettavissa opetuspalveluihin. Tämä on ainutlaatuista koko maailmassa. Näillä palveluilla luodaan pohjaa maamme laaja-alaiselle sivistykselle. Erityisesti maaseudulla kirjastoalan koulutettu henkilöstö on merkittävässä tehtävässä, sillä usein paikkakunnilla ei ole muita tietopalvelutoimijoita.

Suomi ja Tanska ovat kisanneet maailman kirjastopalveluiden ykköstittelistä. Tanskassa on viety läpi kuntaremontti ja samanaikaisesti maan kirjastoväki on hahmotellut seuraavan sukupolven palveluita. Suomessa kirjastoalan ammattilaisten keskuudessa on odotettu pyörän nytkähtämistä. Valitettavasti tällä hetkellä kirjastopalveluiden taso vaihtelee kunnasta toiseen; osa taantuu voimakkaasti ja parhaat kehittävät palveluita ripein ottein.

Suuremmilla hallinnollisilla yksiköillä ei korvata lähipalveluita. Riittävä palveluverkko on pitkien välimatkojen Suomessa ratkaisevan tärkeää. Lähikirjastot ovat myös kaupunginosien merkittäviä palvelupisteitä. Kirjastopalveluista vastuussa olevien yksikköjen onkin hyvä olla riittävän suuria, mutta palvelupisteiden ei niinkään. Jättimäisten palveluyksiköiden edut eivät ole ihmeelliset. Ajatus citykirjastosta edustaa suuntaa joka nähtiin muutama vuosi sitten ajankohtaisena.

Kirjastoala muutoksessa

Kirjaston ensisijainen tehtävä on kirjasto-osaaminen. Tästä ydintehtävästä toiminta on laajentunut monipalvelukeskukseksi. Näiden palveluiden laadun takaa koulutettu ja osaava henkilöstö. Kirjastotoimea koskevissa keskusteluissa on esitetty, että tehtäviä voisi hoitaa lähes kuka tahansa. Kyseinen näkökulma kertoo siitä, kuinka huonosti palveluiden sisältö ja alan työtehtävät tunnetaan.

Kirjastoala on ollut muutoksessa kuten muutkin alat. Tietokoneet ovat korvanneet monen ammattilaisen työpanoksen. Samalla tilalle on tullut uusia haasteita, kuten tietomassojen hallinnointiin liittyviä vaateita. Virtuaalipalveluiden laajenemisen myötä kirjaston merkityksen luulisi vähenevän, mutta maailmanlaajuisesti on havaittu, että fyysisten kirjastotilojen käyttö ja tarve ovat lisääntyneet. Merkille pantavaa on, että muualla Euroopassa kehittämissuuntana on lisätä lähikirjastopalveluita.

Yhdenvertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus

Valitettavasti kuntien kyky tarjota tietoyhteiskunnan kirjastopalveluita on heikentynyt. Kirjastotoimen rahoituksesta vastaavat kunnat ja valtio yhdessä. Tulevaa hallituskautta varten tarvittaisiin kirjastopalveluiden valtakunnallista tilaa arvioiva tutkimus, jolla voitaisiin selvittää kansalaisten yhdenvertaisen tiedon ja kulttuurin saatavuuden tilanne. Erityisesti huomiota on kohdistettava palveluiden erityistarpeisiin valtionosuusjärjestelmässä sekä kuntien kirjastojen infrastruktuuriin ja aineiston ajantasaisuuteen. Rakenteellisessa muutoksessa peruskoulujen ja kunnallisten kirjastojen yhteisten toimintapisteiden toteuttaminen olisi toiminnan ja kustannusten näkökulmasta esimerkillinen kehityssuunta.

Kirjastopalveluita ja niiden merkitystä yhteiskunnalle on tutkittu paljon. Kirjaston on todettu vähentävän alueellista epätasa-arvoa, jossa erityisesti asukkaita lähellä sijaitsevien palveluiden merkitys on suurin. Kirjastopalveluiden tulevaisuus on kuntien ja valtion yhteinen tehtävä. Valtakunnallisessa kirjastostrategiassa esitetyt näkemykset on syytä ottaa huomioon seuraavan hallituskauden neuvotteluissa. Myös päätöksentekijöille tulisi kirjastojen kehittämisessä muistuttaa: ”Ensin tutkitaan, sitten vasta hutkitaan”.

Kaikille Keskisuomalaisen lukijoille ei lehti ilmesty kotiin. Tämänkin jutun moni lehden lukija lukee kirjastossa.

Katja Sorri

Kirjoittajalla on kirjastonhoitajan pätevyys ja hän on työskennellyt Eduskunnan kirjastossa laatien mm. neuvonta- ja arkistopalvelun strategian.