Haastattelu: Tarvitaan vahvaa johtajaa

15.11.2006

Seutu kaipaa vahvaa johtajaa -haastattelu SuuJyväskylän lehdessä

Jyväskylän kaupunginvaltuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana vuodenvaihteessa aloittava Katja Sorri on pettynyt siihen, että Jyväskylän seudulla käytetään tällä hetkellä valtavasti energiaa kuntarajojen pähkäilemiseen ja yksittäisten asioiden parissa näpertelemiseen. Sorrin mielestä koko seudun kehittäminen tulisi olla kaikkien yhteisenä tavoitteena ja omaan napaan tuijottaminen pitäisi lopettaa. On tehtävä tosissaan yhdessä töitä, että olemme tulevaisuudessakin kärkikaupunkiseutujen joukossa. Kehitysmyönteisyydessään Korpilahti on juuri näyttänyt suunnan. Toivon, että nykyvaiheesta päästä nopeasti jatkamaan eteenpäin, Sorri toteaa.

Hän sanoo, että vuoropuhelua tarvitaan seudun kuntien välille vielä nykyistä enemmän. – Merkittävin rakenteellinen ratkaisu, joka tällä seudulla pitäisi tehdä, olisi kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan liitos. Perusteluja sille, miksi sitä ei pitäisi toteuttaa, alkaa olla todella vähän. Enää Jyväskylän kehno taloustilannekaan ei ole perustelu, sillä olemme nousseet tämän valtuuston ja hallituksen aikana. Vuonna 2004 Jyväskylä joutui ottamaan velkaa yli 30 miljoonaa euroa, kun ensi vuodelle on kaavailtu enää 7 miljoonaa euroa. Vuosikatekin kattaa melkein poistot. Jyväskylän tuloveroprosentti on myös alhaisempi kuin maalaiskunnan.

Todellista keskustelua vähän

Sorri jatkaa, että todellista keskustelua maalaiskunnan ja kaupungin päättäjien välillä on vähän. – Vain kerran hallitukset ovat pitäneet tänä vuonna yhteisen istunnon. Vuoropuhelua tarvittaisiin ehdottomasti lisää, jotta ymmärtäisimme toisiamme paremmin. Pitäisi päästä siihen vaiheeseen, jossa voisimme kuunnella toistemme näkemyksiä tulevaisuudesta, Sorri ehdottaa.

Saan useasti maalaiskuntalaisilta palautetta, joissa pohditaan nykytilannetta. Varsinkin oman ikäluokkani ihmiset ottavat yhteyttä. Sorri jatkaa, että kaupunki-käsite alkaa olla Suomessa vanha. – Enää ei puhuta Helsingistä, vaan pääkaupunkiseudusta. Sama muutos on tapahtunut meilläkin. Jyväskylän seutua pitää osata ajatella omana seutunaan ja työssäkäyntialueena. Näen, että epävarma tilanne tarjoaa paljon askelia seudun uuteen nousuun. Jos tänne syntyisi uusi kunta, se ei olisi nykyinen Jyväskylä. Mallia voitaisiin ottaa Äänekoskelta, jonne ollaan luomassa aivan uutta kuntaa Suolahden ja Sumiaisten kanssa. Sorri kaipaa seudun kehittämiselle myös yhtä vahvaa vetäjää. – Seudulla on monta vahvaa johtajaa, mutta ei yhtään, johon kehitys kulminoituisi. Tällainen johtohahmo voisi tulla elinkeinoelämän tai koulutuksen parista.

Huomiota koulutukseen

Katja Sorri arvioi, että kulmakivenä Jyväskylän seudun menestykselle tulevat olemaan jatkossa yrittäjyys sekä vahva sivistyspohja. Hän haluaisi nähdä Jyväskylän seudun Suomen parhaimpana koulutuksen osaamiskeskuksena. – Koulutuksen merkitystä tälle seudulle ei ole ajateltu vielä riittävän syvällisesti. Koulutus voisi nousta vielä vahvemmaksi vetovoimatekijäksi kuin mitä se nyt on. Monille on yllätys, miten suuri toimiala koulutus on tällä alueella. Maakunnallisesti toimialan parissa työskentelee 21 500 työntekijää ja se on yhtä paljon kuin teollisuuden alalla. Tutkimusten mukaan joka neljäs työssäkäyvä ihminen käy seudullamme töissä koulutuksen ja tutkimuksen parissa, Sorri kuvailee.

Kilpailuetu valmistuvista

Haasteita on Sorrin mukaan monilla eri koulutusasteilla. Esimerkiksi perusopetuksen seudullinen mallintaminen, seutulukion luominen, toisen asteen koulutuksen katsominen maakunnassa kokonaisuutena, korkeakoulusektorin yhteistyö, maakunnallisen markkinalähtöisen organisaation kehittely aikuiskoulutukselle ja oppisopimuksen hyödyntäminen ovat isoja teemoja. – Koulutus on Jyväskylän seudun merkittävimpiä kilpailuetuja siinäkin mielessä, että työ- ja elinkeinoelämällä on täällä valittavanaan parasta mahdollista työtekijäainesta valmistuvista opiskelijoista. Jyväskylässä on 40 000 koululaista ja opiskelijaa. Keski-Suomi on niin pieni maakunta, ettei täällä ole järkeä toimia koulutusasioissa erillään, vaan katsoa kokonaisuuksia yhdessä, Sorri ajattelee.

Pikkujuttuna: Suunnistusta ja politiikkaa

Pohjanmaalta Perhosta kotoisin oleva Katja Sorri, 31, muutti Jyväskylään vuonna 1997 yliopisto-opiskeluiden perässä. Kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Sorri työskentelee lehtorina Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikössä. – Työssäni on upeaa se, että saa olla mukana kasvattamassa nuorista tulevaisuuden tekijöitä. Sorri on myös osakkaana maansiirtoalan perheyrityksessä, jonka arkipäivää pyörittävät Etelä-Suomessa asuvat veljet. Lohikoskella kerrostalossa miehensä ja kahdella alle kolmevuotiaan lapsensa kanssa asuva Sorri on ollut mukana Jyväskylän politiikassa kuuden vuoden ajan, jota ennen hän työskenteli Eduskunnassa. Hän on kaupunginhallituksen jäsen ja kaupunginvaltuutettu. Sorri on mukana myös Keski-Suomen maakuntahallituksessa, maakunnan yhteistyöryhmässä sekä Keski-Suomen opetus- ja kulttuuriteemaryhmän puheenjohtajana. – Meillä on onneksi perheessä samoja harrastuksia, joten pystymme viettämään vapaa-aikaa yhdessä, ja sen avulla hetkiä jää muuhunkin. Suunnistus on meidän perheen yhteinen juttu. Suunnistuksessa ja politiikassa on itseasiassa paljon samaa. Molemmissa pitää edetä askel kerrallaan, tavoite kirkkaana mielessä, mutta käydä sitä ennen jokainen välietappi huolellisesti läpi. Ja molemmat ovat todella haastavia lajeja, Sorri arvioi.